Suomen kielen oppimisen haasteet

Maahanmuuttajat ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä. Vuonna 2009 Suomessa oli n. 233 183 ulkomailla syntynyttä henkilöä ja n. 155 705 ulkomaan kansalaista. Maahanmuuttajien määrä on Suomessa melkein kymmenkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2010. Vuonna 2013 maahanmuuttovirasto myönsi yli 20 000 lupaa pelkästään EU:n ulkopuolisista maista tuleville ihmisille. Suurin osa maahanmuuttajista tulee kuitenkin Euroopan valtioista, mutta myös muualta muutetaan Suomeen, esim. muuttoliike Aasian valtioista on kasvanut nopeasti. Suomeen muutetaan eniten juuri töiden perässä. Toiseksi yleisin syy Suomeen muutolle on perhesiteet.

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajanaiset ovat syrjäytyneempiä kuin miehet ja he jäävätkin helposti työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työttömyys saattaa usein johtaa pitkäaikaiseen syrjäytymiseen, huono-osaisuuteen, riippuvaisuuteen sekä asunnottomuuteen. Maahanmuuttajanaisten syrjäytymiseen on monia syitä, mm. kielitaidottomuus, lukutaidottomuus, kouluttamattomuus, perhetilanne sekä kulttuuriset roolit ja asenteet. Kielitaidottomuus aiheuttaa sen, etteivät maahanmuuttajanaiset pääse työelämään, hoitamaan omia asioitaan tai edes tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Siksipä maahanmuuttajanaiset ovatkin usein syrjäytyneet juuri omaan etniseen yhteisöönsä. Monet maahanmuuttajataustaiset naiset ovat hyvin korkeasti koulutettuja mutta eivät kykene saamaan koulutustaan vastaavaa työtä juuri kielitaidon puutteen vuoksi. Suomen kielen taito avaisi monille ovet työelämään sekä helpottaisi sopeutumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Suomen kielitaidon ansiosta nainen pääsee toteuttamaan itseänsä ja näyttämään omaa osaamistaan ja taitoaan.Valitettavasti kuitenkin useille maahanmuuttajille tarjotuille kielikursseille on todella pitkät jonot eivätkä kaikki halukkaat pääse opettelemaan suomen kielen alkeita, mikä lisää syrjäytymistä.

Erityisen vaikeaksi maahanmuuttajanaisten kotoutuminen on todettu tilanteissa, joissa lähtömaan tasa-arvotilanne poikkeaa huomattavasti vastaanottajamaan tilanteesta. Näissä patriarkaalisessa yhteisöissä naisen paikan katsotaan olevan kotona ja naisille jääkin usein hoitovastuu perheestä. Tämän seurauksena monilla maahanmuuttajanaisilla ei siis ole samanlaisia mahdollisuuksia kouluttautua tai kasvaa osaksi yhteisöä kuin miehillä. Tästä johtuen usein juuri naiset eivät esimerkiksi opi suomen kielen alkeita. Erityisesti perheellisten maahanmuuttajanaisten kotoutuminen Suomeen on huonolla mallilla, kun kotiäidit saattavat jäädä jopa vuosikausiksi työvoiman ulkopuolelle. Sukupuolten tasa-arvon väliset erot tulevat näkyviin enemmänkin naisen osallisuuden kautta, joten erityisesti haluaisimme kiinnittää huomiota naisten  suomen kielen osaamiseen.

Maahanmuutto Suomeen on vilkasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta tulee päivä päivältä entistä monimuotoisempi. Tämän takia maahanmuuttajien kotoutuminen sekä hyvinvointi ovat todella tärkeässä roolissa koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Uuteen maahan muutettaessa kulttuurishokin lisäksi maahanmuuttajat kohtaavat useita erilaisia arjen haasteita, jotka saattavat kohdistua eri tavalla miehiin ja naisiin. Tästä huolimatta maahanmuuttotutkimus on ollut jo pitkään niin sanotusti sukupuolisokeaa, vaikka naisten ja miesten muuttosyyt, kotoutuminen sekä uuden elämän aloittaminen kulkevat useasti täysin eri teitä. Tämän vuoksi halusimme keskittyä erityisesti maahanmuuttajanaisten sopeutumisen edistämiseen.

– Tittamari Bilund, Johanna Blomberg, Camilla Boman, Milja Fagerlund, Zubeyde Gur


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

+ 57 = 60